Hampaiden valkaisujen yleistyessä monet ovat varmasti miettineet sitä, onko valkaisuhoitojen turvallisuus aina taattua. Luonnollisesti aihetta käydään lävitse mm. netin keskustelupalstoilla, mutta luotettavan tiedon löytäminen voi hyvin usein olla vähintäänkin haastavaa, ellei joskus jopa täysin ylitsepääsemättömän mahdotonta.
Tutkimusten mukaan hampaiden valkaisemisen ei ole kuitenkaan todettu haittaavan mitenkään hampaiden terveyttä. Valitettavasti valkaisusta on olemassa myöskin paljon virheellistä tietoa, jonka vuoksi moni valkaisuhoitoa suunnitteleva saattaa jättää hampaiden valkaisun tekemättä kokonaan juurikin virheellisen tiedon johdosta.
Hampaiden valkaisu saattaa vielä nykyäänkin tuntua joidenkin mielestä turvattomalta tai joskus jopa vaaralliselta keinolta muuttaa hampaiden väriä. Epäilykset valkaisuhoitojen turvallisuudesta ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta aiheettomia, sillä hampaiden valkaisulla on jo todella pitkään jatkunut käyttöhistoria aina 1970-luvulta lähtien, jonka ansiosta vaikutuksia on voitu seurata jo vuosikymmenien ajan. Pitkään jatkuneen seurannan avulla onkin voitu todeta, että hampaiden valkaiseminen on täysin turvallista, joskin ohimeneviä sivuoireita voi joillekin ihmisille ilmaantua.
Tyypillisimpiä lyhytkestoisia sivuoireita ovat hampaiden vihlonta ja ikenien arkuus. Oireita tapaa esiintyä eräiden arvioiden mukaan noin 10 prosentilla hampaiden valkaisua tehneistä. Sivuoireet häviävät tavallisesti muutaman päivän kuluttua valkaisun päättymisestä ja niitä voidaan myöskin helpottaa esimerkiksi hampaiden fluorihoidon avulla. Valkaisuhoidon haittavaikutukset riippuvat usein käytettävän valkaisuaineen vahvuudesta ja käytön pituudesta, joten niiltä voidaan välttyä jopa kokonaan käyttämällä tehottomampaa valkaisuainetta ja lyhytkestoisempia valkaisukertoja.
Nykyään hampaiden valkaisussa käytetään valkaisuaineena useimmiten joko vetyperoksidia tai karbamidiperoksidia. Molemmat aineet ovat voimakkaasti hapettavia, jonka vuoksi ne menevät helposti hampaan kiilteen läpi dentiiniin eli hammasluuhun aiheuttaen kemiallisessa rakenteessa muutoksen, josta seuraa hampaiden valkaistuminen. Käytettävän valkaisuaineen vahvuudella on luonnollisesti hyvin suuri vaikutus valkaisun lopputulokseen. Tyypillisesti hampaiden valkaisussa käytetään noin 10-40 prosenttista seosta, jota pidetään yleisesti hyvin turvallisena pitoisuutena.
Hampaiden valkaiseminen on kovin yksinkertainen ja suhteellisen nopea prosessi. Valkaisemisen aikana valkaisuaine eli hapetin kulkeutuu kiilteen lävitse dentiiniin ja hajottaa värjääntymät sekä vaalentaa itse dentiiniä, joka määrää hampaan perusvärin. Valkaisuprosessi ei muuta hampaan omaa rakennetta, vaan se vaikuttaa ainoastaan värjääntymiä kuljettaviin molekyyleihin. Valkaisu on satunnaista vihlontaa ja ienärsytystä lukuun ottamatta kivuton toimenpide, joten puudutusta siihen ei tarvita. Hampaiden värisävy muuttuu lopulta yleensä noin 3-10 astetta valkoisemmaksi.
Ennen hampaiden valkaisun suorittamista on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että hampaat ovat terveessä kunnossa. Hyvin suositeltavaa olisikin käydä hammaslääkärin hammastarkastuksessa, jossa kaikki mahdolliset valkaisuhoitoa haittaavat tekijät tulevat yleensä ilmi. Esimerkiksi karies, hammaskivi ja hampaiden reikiintyminen tekevät usein hampaiden valkaisuhoidon suorittamisen mahdottomaksi, ennen kuin haittatekijät ovat asianmukaisesti hoidettu kuntoon. Valkaisuhoitoa ennen kannattaa myös huomioida se, että valkaisuaineet eivät valkaise hammaspaikkojen väriä.
Turvallisuuden kannalta ei yleensä ole väliä suorittaako valkaisun hammashoitolan vastaanotolla vai kotivalkaisutuotteita itse käyttäen. Asiakkaan näkökulmasta valkaisumenetelmän valinnassa kannattaakin keskittyä muihin valintakriteereihin, kuten valkaisuhoidon hintaan sekä nopeuteen. Vaikka hampaiden valkaisua voidaankin suorittaa lähes kaikille ihmisille, on kuitenkin olemassa muutamia tilanteita, joissa valkaisua ei tavallisesti suositella tai edes voida suorittaa. Tilanteita jolloin hampaiden valkaisua ei suositella ovat esimerkiksi raskaana oleminen sekä imettäminen.