Hampaiden valkaisuaineet – lähtökohta toimivalle valkaisuhoidolle

Hampaiden valkaisuhoitojen yleistyessä monet ovat varmasti miettineet mitenkä valkaisuaineet oikein toimivat ja ovatko ne turvallisia käyttää. Asiakkaan onneksi hampaiden valkaisulla on jo pitkään jatkunut historia ja sen vaikutuksia on ehditty seurata jo kymmeniä vuosia aina 1970- luvulta lähtien, jolloin valkaisuhoito kehitettiin.

Pitkään kestäneen seurannan avulla on viimein voitu todeta, että hampaiden valkaiseminen on täysin turvallista, joskin ohimeneviä sivuoireita voi joillekin ihmisille ilmaantua. Yleisesti ottaen hampaiden valkaisu on kuitenkin erittäin varma ja turvallinen keino hankkia kaunis hymy, josta kuka tahansa voi tänä päivänä olla onnessaan.

Nykyään hampaiden valkaisussa käytetään valkaisuaineena useimmiten joko vetyperoksidia tai karbamidiperoksidia. Molemmat ovat voimakkaasti hapettavia aineita, jonka vuoksi ne menevät kiilteen läpi dentiiniin eli hammasluuhun aiheuttaen kemiallisessa rakenteessa muutoksen, josta seuraa hampaiden vaaleneminen. Käytetyn valkaisuaineen vahvuudella on luonnollisesti todella suuri vaikutus lopputulokseen. Tavallisesti valkaisuun käytetään noin 10-40 prosenttista seosta. Tätä voimakkaammat pitoisuudet voivat aiheuttaa hampaiden vihlontaa sekä ikenien ärsytystä.

Kotikäyttöön tarkoitetuissa valkaisutuotteissa aktiivisena ainesosana käytetään usein vety- tai karbamidiperoksidia. Joissain tuotteissa, kuten valkaisevissa hammastahnoissa ja purukumeissa käytetään kuitenkin peroksidin sijasta esimerkiksi papaiinientsyymiä. Valkaisuhoito suoritetaan tuotteesta riippuen joko kuuriluontoisesti tai aina tarpeen vaatiessa. Hampaiden vaaleneminen voi kotivalkaisussa olla joskus hidasta, koska kotivalkaisutuotteiden valkaisuaineet eivät yleensä ole yhtä voimakkaita kuin hammashoitolan vastaanotolla tavallisesti käytettävät valkaisuaineet.

Hammashoitolan vastaanottovalkaisussa käytetään aktiivisena ainesosana kotivalkaisun tapaan niin vetyperoksidia kuin myös karbamidiperoksidia. Vastaanotolla käytettävien voimakkaampien valkaisuaineiden vuoksi ikenet suojataan aina ennen valkaisua. Hyvin monissa valkaisuhoidoissa käytetään lisäksi laservaloa, jolla lisätään peroksidin valkaisevaa vaikutusta. Toimenpide kestää noin tunnin ajan, jonka jälkeen voidaan suorittaa myös lyhyt hampaiden fluorihoito. Tyypillisesti vastaanotolla käytetyt voimakkaat valkaisuaineet takaavat nopean ja pysyvän valkaisutuloksen.

Hampaiden valkaisu on prosessina hyvin yksinkertainen ja suhteellisen nopea. Valkaisun aikana valkaisuaine eli hapetin kulkeutuu kiilteen läpi dentiiniin ja hajottaa värjääntymät sekä vaalentaa itse dentiiniä, joka määrää hampaan perusvärin. Valkaisu ei muuta hampaan omaa rakennetta, vaan se vaikuttaa vain värjääntymiä kuljettaviin molekyyleihin. Hampaiden valkaisu on kivuton toimenpide, joten puudutusta siihen ei tarvita. Hampaiden värisävy muuttuu yleensä noin 3-10 astetta vaaleammaksi, mutta saavutetut valkaisutulokset ovat kuitenkin luonnollisesti yksilöllisiä.

Valkaisutuloksen pysyvyyteen voi jokainen vaikuttaa suuresti omilla elintavoilla. Monet ulkoiset tekijät, kuten kahvin juonti ja tupakointi tummentavat voimakkaasti hampaita, joten aina silloin tällöin voi tulla tarpeeseen suorittaa uusi valkaisukerta. Valkaisuaineet valkaisevat parhaiten ns. kellertävät hampaat, mutta myös juurihoidettujen hampaiden harmaat sävyt sekä tetrasykliinien aiheuttamat ruskeat laikut vaalenevat kunhan niiden valkaisemiseen käytetään riittävästi aikaa. Hampaiden valkaisussa kannattaa muistaa se, että kruunujen ja täytteiden väri jää entiselleen.

Tutkimusten mukaan hampaiden valkaisun ei ole todettu olevan haitaksi hampaiden terveydelle. Osalla hampaitaan valkaisevista voi kuitenkin esiintyä väliaikaista vihlontaa ja ikenien arkuutta. Oireet häviävät tavallisesti muutaman päivän kuluttua valkaisun päätyttyä ja niitä voidaan myös helpottaa esimerkiksi fluorihoidon avulla. Sivuvaikutukset riippuvat käytettävän valkaisuaineen vahvuudesta ja käytön pituudesta. Haitoilta voidaan tietysti välttyä käyttämällä tehottomampaa valkaisuainetta, mutta toisaalta erittäin laimea valkaisuaine ei välttämättä valkaise kelvollisesti.